Metodologia julkaisee kansainvälisesti suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita ja esseitä (referee-menettelyllä), kirja-arvioita, tiedepoliittisia ja yleistieteellisiä kannanottoja sekä lectioita (ilman referee-menettelyä).

Julkaisun tavoitteena on parantaa kansallisilla julkaisijoilla julkaistujen metodologisten artikkelien kansainvälistä leviämistä, kehittää suomalaista metodologista osaamista, sekä luoda julkaisijana hyvät edellytykset kirjoittajille kehittyä tieteellisten julkaisujen tekijöinä. Pyrimme korkealaatuisten artikkelien ja esseiden syntyyn läpinäkyvän ja rutinoituneen vertaisarvioinnin kautta. Vertaisarvioinnin käytänteistä voi lukea lisää sivulta "vertaisarvioijille". Julkaisumme käyttää CC-BY 4.0 mukaista creative commons lisenssiä. Kirjoituksia voi siten jakaa ja muunnella esimerkiksi jatkokäyttöä varten. Jatkokäytön ehtona on vain lähdemaininta.

Metodologiaa julkaisee Suomalainen Metodologiayhdistys ry. (3138981-3).
Metodologia on Julkaisufoorumin toimesta luokitettu (JUFO 1) tiedejulkaisu.

Metodologia lehden kustantajana olemme sitoutuneet edistämään omassa toiminnassaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön mukaisia periaatteita ja käytämme TSV:n vertaisarvioitu tunnusta.

Julkaisuformaatit

Artikkelit

Yleisesti jokainen artikkeli vertaisarvioidaan. Uusien artikkelien lisäksi voimme julkaista harkinnanvaraisesti käännösartikkeleita englanniksi. Mikäli kyseessä on suora käännösartikkeli ja mikäli artikkeli on jo vertaisarvioitu muualla, kirjoittajalta ei edellytetä vertaisarviointia uudelleen, mikäli käännetyn julkaistavan artikkelin tiedot eivät ole vanhentuneet. Lehden peer-review käytänteistä voi lukea sivulta 'vertaisarvioijille'.

Teoria-artikkelit

Metodologisessa teoria-artikkelissa keskiössä on teoreettisten mallien ja käytänteiden kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yleisistä artikkeleista poiketen teoria-artikkelin muoto on teorianmuodostuksessa. Teoria-artikkeleilla on siten teoreettispainotteinen rooli uusien metodologisten valintojen muodostuksessa. Näiden artikkelien luonteeseen kuuluu pohdinta ja hypoteettispainotteisuus.

Menetelmällisten käytäntöjen artikkelit

Tässä artikkelilajissa kyse on henkilökohtaisesta menetelmän käytöstä eri metodologisine valintoineen ja prioriteetteineen. Usein menetelmän käyttöä koskevia artikkeleita ilmestyy artikkelikokoelmissa kirjoissa (esim. Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin (2007) toim. Eija Syrjäläinen & Ari Eronen & Veli-Matti Värri). Varsinkin laadullisissa menetelmissä eri aiheiden kokoamisen, tarkastelun, analysoinnin ja synteesin kohdalla joudutaan monesti käyttämään aiheen vaatimia metodologisia viilauksia. Edistyneemmissä tutkimuksissa ei enää käytetä menetelmiä niiden "puhtaassa muodossa", koska kysymyksenasettelu ja aineistojen laajentuminen erottavat tutkimuksen tekemistä hypoteettista kenttäratkaisuista, joista kirjoitetaan yleisiä metodioppaita. Yleisten tieteellisten periaatteiden lisäksi tutkija joutuu tekemän yksilöllisiä ratkaisuja tutkimusprosessiensa tueksi. Nämä ratkaisut ovat monesti avain metodologiselle kehittymiselle, jonka vuoksi näemme tärkeänä että menetelmäkäytäntöjä koskevia artikkeleita julkaistaan menetelmäkirjallisuuden lisäksi. Toissijaisesti tutkija voi selittämällä oman tutkimusprosessinsa kehittää omia menetelmällisiä lähtökohtia julkisesti, jolloin muutkin kirjoittajat hyötyvät metodologisesti. Jokainen menetelmien käytäntöjä koskeva artikkeli on kädenojennus tulevaisuuden tutkijasukupolville.

Esseet

Pyrimme julkaisijana mahdollistamaan esseemuotoisen ranskalaistyyppisen metodologisen avoimen pohdinnan tieteellisenä julkaisun muotona. Artikkelin muoto ei aina sovellu erittäin hypoteettispohjaiselle metodologiselle kehittelylle, joka pohdinnallaan on kuitenkin tärkeä osa menetelmällistä kehitystä. Esseemuodon originaalisuuden arvo muodostuu yleensä vapaasta ideanmuodostuksesta, jossa kirjoittaja pyrkii tuottamaan aidosti uusia näkökulmia riippumatta välittömästä hyödynnettävyydestä. Metodologinen hyödynnettävyys voidaan nähdä menetelmän kehittämisen jälkituotteena, jossa menetelmällinen essee on ensimmäinen askel metodologisessa kehittämisessä. Esseet eivät siten ole pelkkiä taidekirjoituksia metodologiasta vaan joko tieteellisiä vertaisarvioimattomia pohdinnallisia avauksia suhteessa menetelmään tai vertaisarvioitua avointa menetelmällistä kehittämistä, joka sisältää originaaleja tuloksia.

Kirja-arviot

Julkaisemme kirja-arvioiden lisäksi myös kirja-arvioita vanhoista teoksista. Voit kirjoittaa arviota uusien metodologisten teosten lisäksi myös klassikkoteoksista tai unohdetuista teoksista, joilla on kuitenkin metodologista arvoa. Kirja-arvioita voi tehdä menetelmäoppaista, metodologisesta kirjallisuudesta, sekä lausuntoja yleistieteellisistä kirjoista. Kirjat voivat koskea myös tieteenfilosofiaa tai tiedonmuodostuksen kaltaisia menetelmällisiä aiheita.

Tiedepoliittiset ja yleistieteelliset kannanotot

Tiede tai tieteelliset toimijat eivät kehity yhteiskunnallisessa tyhjiössä, vaan tarvitsevat julkisen kritiikin tuen jatkuvan kehityksen takeena. Kannanottoja voidaan antaa puoluetaustasta riippumatta. Pyrimme toimituksen puolesta ainoastaan yleistieteelliseen objektiivisuuteen kannanottojen ja lausuntojen käsittelyssä. Omien näkökantojen ääni on vapaa.

Keskustelupuheenvuorot

Artikkeleista käytävät keskustelupuheenvuorot ovat myös tärkeä osa tiedeyhteisön vuorovaikutusta. Puheenvuorot rajoittuvat muutamaan sivuun ja niiden tarkoituksena on kiteyttää perusteltua kritiikkiä puheenvuoron muodossa. Artikkelin tekijä voi myös vastata puheenvuoroihin.

Lectiot

Julkaisemme myös metodologisesti hyvin tehtyjen väitöskirjojen lectioita, eli väitösluentoja. Näemme Lectiot monen lupaavan tiedeuran avauksena, joka voi olla esimerkillisen tärkeää metodologiselle kehittymiselle. Myös lectioista voidaan tehdä metodologiaan keskittyviä keskustelupuheenvuoroja.